Reilu pohja jatkolle
Ylioppilastutkinto on yhteismitallinen ja oikeudenmukainen kaikille sen suorittaville. Sen tehtävä on mitata yleissivistystä ja myöntää jatko-opintokelpoisuus. On täysin luontevaa, että se huomioidaan korkea-asteelle siirtymisessä.
Jos ylioppilastutkinnolla olisi nykyistä enemmän painoarvoa, nuoret pääsisivät nopeammin jatko-opintoihin. Nyt vain kolmasosa jatkaa heti korkea-asteelle.
Tuoreet ylioppilaat ovat hirveän vaikeassa asemassa varsinkin nyt, kun viidennes nuorista on työttöminä. Koska heillä ei ole ammatillista pätevyyttä, ei työnteko ole välttämättä realistinen vaihtoehto välivuosiksi, joita kertyy keskimäärin kolme.
Ylioppilastutkinto on raskas tutkinto, ja pääsykokeet ovat hyvin pian kirjoitusten jälkeen. Tuore ylioppilas, joka on käyttänyt koko alkukevään kirjoituksiin, on pääsykokeissa epätasa-arvoisessa asemassa verrattuna muihin.
Ylioppilastutkinto on pätevä pohja jatko-opiskeluun. Se on yleissivistävä, mutta samalla sen voi rakentaa hyvin monenlaiseksi. Voi painottaa yhtä lailla humanistisia aineita tai luonnontieteitä. Opiskelija pystyy jo lukiossa valitsemaan oman pakettinsa niin, että se tukee omia jatkosuunnitelmia.
Samalla pitää kuitenkin säilyttää myös mahdollisuus päästä yliopistoon pelkällä pääsykokeella siltä varalta, että kirjoitukset menevät pieleen.
Teppo Säkkinen, 19, Lukiolaisten liiton puheenjohtaja
Tiedekunta valitsee parhaiten
Ylioppilastutkinnon korostaminen opiskelijavalinnoissa on yksi keino vähentää pyrkimisen taakkaa. Se ei kuitenkaan poista sitä hankalaa seikkaa, että kilpailua on aina. Kilpailu vain siirtyisi pääsykokeista lukioihin.
Lukiolla tulee olla yleissivistävä tarkoitus. Kattavan yleissivistyksen hankkiminen on vaikeaa, jos jo 16-vuotiaan pitää tähdätä oikeaan reaaliaineeseen, jossa menestyminen takaisi yliopistotutkinnon ja 15-vuotiaana valitun työuran.
Herääminen pitkän kemian saloihin vasta lukion jälkeen veisi yhteiskunnalta monta hyvää lääkäriä ja kemistiä pois. Ylioppilaskokeen painottaminen siirtäisi myös epämiellyttävänä ilmiönä tunnetut valmennuskurssit lukiomaailmaan.
Koulutusjärjestelmää ei tule rakentaa elämän edellisten onnistumisten varaan. On oltava mahdollisuus kypsyä hitaasti tai vaikkapa vaihtaa ammattia myöhemmällä iällä.
On yhteiskunnan etu, että yliopistoon pääsevät tietyn tieteenalan pätevimmät opiskelijat. Osaamista ja motivaatiota mitataan juuri pääsykokeella.
Uskon, että tiedekunta on paras arvioimaan, mitä vaaditaan esimerkiksi oikeustieteen opiskelijalta ja tulevalta lakimieheltä. Ylioppilaskoetta painottamalla siirtäisimme vastuuta tiedekunnilta lukioille ja ylioppilastutkintolautakunnalle.
Antti Häkkänen, 25, oikeustieteen ylioppilas ja HYYn edustajiston jäsen, Kansalliset ylioppilaat
Anna-Sofia Berner
