Jatko-opiskelijoiden rajaaminen Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS:n palvelujen ulkopuolelle herättää raivoa yliopistolla.
    ”On absurdia, jos meiltä ei voida muka periä korotettua maksua palveluista, mutta voidaan noin vain heivata pois palvelujen piiristä”, manailee sosiologian jatko-opiskelija Antti Gronow.
    Päätös asettaa jatko-opiskelijat keskenään eriarvoiseen asemaan. Ne, jotka ovat työsuhteessa yliopistoon, saavat työterveyspalvelunsa yliopistolta. Sen sijaan apurahaopiskelijat, joita on 16 prosenttia jatko-opiskelijoista, jäävät kunnallisten terveyspalveluiden varaan.
    ”Tästä kärsivät ne, jotka ovat muutoinkin heikoimmassa asemassa”, sanoo Gronow, joka itse on työsuhteessa yliopistoon.

”Kyseessä on taloudellisen pakon sanelema päätös”, sanoo YTHS:n hallituksen puheenjohtaja Lauri Korkeaoja.
    YTHS rahoitetaan osaksi ylioppilaskuntien jäsenmaksuista, joita jatko-opiskelijoiden ei tarvitse maksaa. Korkeaojan mukaan tämä johti siihen, että vain ne jatko-opiskelijat, jotka käyttivät YTHS:ää, maksoivat maksut. Muilta ei herunut euroja järjestelmän rahoitukseen.
    ”Jatko-opiskelijat olivat vapaamatkustajia. He käyttivät etenkin hammaspalveluja, jotka ovat kalleimpia, mitä YTHS:ltä saa, eikä edes työterveyshuolto kata niitä.”
    Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Eeva Rantala elättelee toivetta, että apurahatutkijat voisivat päästä takaisin YTHS:n palveluiden piiriin.
    ”Olisi hyvä, jos voisi rajata niin, että ne jatko-opiskelijat, joilla ei ole palvelussuhdetta, voisivat jatkossakin käyttää YTHS:ää.”
    Korkeaoja tyrmää ajatuksen: ”Lain mukaan ei ole mahdollista, että jotakin opiskelijaryhmää pilkottaisiin.”
    Jos apurahatutkijoiden sisällyttäminen YTHS:n palveluihin ei enää onnistu, Tieteentekijöiden liitto haluaa heidät yliopistojen työterveyden piiriin työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä.
    Jatko-opiskelijat syyttävät YTHS:ää ja SYL:ä salailusta asiassa.
    ”En ymmärrä, miksei tästä voitu keskustella vaikka vuoden ajan ja sitten tehdä päätös. Tämä tehtiin kesän hiljaisuudessa”, hämmästelee Antti Gronow.
    Myös HYYssä päätöstä odotettiin vasta ensi vuoden aikana.
    ”YTHS olisi voinut välittää paremmin ja aikaisemmin tietoa ylioppilaskunnille ja jäsenille. Päätökselle kaivataan myös parempia perusteluja”, arvostelee sosiaalipolitiikasta vastaava
HYYn hallituksen jäsen Anu Ylianttila.
    SYL ja YTHS kiistävät salailun.
    ”Ylioppilaskunnissa ovat ihmiset vaihtuneet, eivätkä kaikki välttämättä ole olleet tässä aiemmin mukana”, Korkeaoja sanoo.
    ”Mielestämme olemme tiedottaneet aktiivisesti ylioppilaskuntiin”, arvioi sosiaalipolitiikasta vastaava hallituksen jäsen Olli-Pekka Koljonen SYL:stä.
    Ylianttila toivoo jatko-opiskelijoiden nyt aktivoituvan ajamaan asiaansa.

Viikin YTHS:ää uhkaa lakkautus

Opiskelijamäärien väheneminen uhkaa YTHS:n Viikin ja Otaniemen toimipisteitä.
    Viikin toimipiste siirtyy ensi vuoden lokakuussa Töölöön, mikäli säätiön hallituksen päätös toteutuu. YTHS:n Töölön toimipisteeseen valmistuu tuolloin uudisrakennus, johon Viikin pisteen on tarkoitus muuttaa.
    Taustalla on vuoden takaisen maisterisuman aiheuttama opiskelijamäärien pieneneminen.
    ”Nyt henkilöstöä joudutaan pienentämään ja näyttää siltä, että taloon jää runsaasti tyhjää tilaa, ellei sinne siirretä väkeä muista toimipisteistä”, kertoo YTHS:n Helsinki-Espoon terveyspalveluyksikön johtaja Mikko Murtonen.
    Helsinki-Espoon terveyspalveluyksikön johtokunta vastustaa lakkautuspäätöstä. Syksyn aikana Viikissä järjestetään avoin keskustelutilaisuus, jossa on paikalla YTHS:n korkeinta johtoa.
    ”Itse olen sitä mieltä, että Viikin kampuslähtöinen toimintamalli on tärkeää säilyttää. Toki ymmärrän ongelmat, jos emme saa Töölön uuteen toimipisteeseen huoneille käyttöä. Ne rahat ovat helposti toiminnasta pois”, Murtonen sanoo.
    Otaniemen toimipiste lakkautetaan epätodennäköisemmin kuin Viikin. Asiaa aletaan pohtia tarkemmin syksyn aikana.

Ninni Lehtniemi

Kuva Teemu Granström