Vaaliohjelmissa jyrää ei

T:Teksti:

Suomalaiset puolueet käyvät kuntavaalitaistoon negatiivisilla ohjelmilla, paljastaa Ylioppilaslehden suuri vaalitutkimus.
    Tutkimuksessa laskettiin, montako kertaa kahdeksan suurimman puolueen kuntavaaliohjelmissa mainitaan sanat kyllä, ei ja ehkä.
    Vaaliohjelmissa ei esiintyi peräti 260 kertaa. Luku on huikea, kun sitä vertaa kyllän esiintymistiheyteen. Kyllä mainitaan kuntavaaliohjelmissa ainoastaan kolmasti, kaikilla kerroilla kokoomuksen ohjelmassa.
    Tutkimuksen valossa näyttää siltä, että suomalaispuolueet haluavat esiintyä varmoina vaalien alla. Ehkiä löytyi ohjelmista kaikkein niukimmin, ainoastaan kaksi kappaletta.
    Epävarmimmiksi, tai rehellisimmiksi, osoittautuivat kokoomus ja perussuomalaiset, jotka ovat kumpikin sisällyttäneet yhden ehkän ohjelmiinsa.

Kahdeksan suurimman puolueen kuntavaaliohjelmissa on yhteensä 119 sivua. Niiden muoto ja sisältö vaihtelevat vasemmistoliiton ja vihreiden neliarkkisista läpysköistä kokoomuksen 32 sivun tuhtiin ja värikkääseen nivaskaan.
    Kun ei-sanojen määrän suhteuttaa ohjelmien kokonaissivulukuun, havaitaan että ei esiintyy tämän vuoden kuntavaaliohjelmissa keskimäärin 2,18 kertaa sivulla. Kyllän esiintymistiheys sivua kohti on 0,03 ja ehkän 0,02.
    Negatiivisimmaksi puolueeksi osoittautui perussuomalaiset, mittaa asiaa sitten absoluuttisilla tai sivukohtaisilla ei-määrillä. Kuntavaaliohjelmasivua kohti laskettuna vihreät kuitenkin viljelee eitä lähes yhtä runsaasti kuin perussuomalaiset.
    Määrällisesti vähiten eitä esiintyy vasemmistoliiton ohjelmassa, jossa niitä on ainoastaan neljä.

Sivumäärään suhteutettuna positiivisin puolue on keskusta, jonka ohjelmassa ei esiintyy keskimäärin joka toisella sivulla.
    Vasemmisto- ja oikeistopuolueiden ein, kyllän ja ehkän käytöllä ei tutkimusaineiston perusteella ole merkittävää eroa. Porvaripuolueiden kuntavaaliohjelmissa on keskimäärin 1,10 eitä sivua kohden. Vasemmistoliitolla ja SDP:llä niitä on 1,35.
    Myöskään tämänhetkinen hallitusvastuu tai oppositioasema eivät näyttäisi vaikuttavan sanojen esiintymistiheyteen.

Ninni Lehtniemi

Näin tutkimus tehtiin

Tutkimuksen aineiston muodostivat kahdeksan suurimman puolueen kuntavaaliohjelmat.
    Ohjelmista etsittiin etsi-toiminnolla niissä esiintyvät kyllä-, ei- ja ehkä-sanat. Ei-kategoriaan luettiin myös sanat eikä, eivät, eivätkä, ellei ja ettei.
    Sanoja, jotka sisälsivät jonkun laskettavista termeistä – esimerkiksi ennaltaehkäisevä, pyöräteitä, painekyllästetty – ei rekisteröity.
    Esimerkeiksi nostettujen ei-lauseiden valikointia ohjasi tutkijan subjektiivinen käsitys niiden kummallisuudesta. Ylioppilaslehden toimituksen muodostama raati valitsi lauseista mielestään oudoimman sokkotestissä.