Se taisi olla vuotta 2005. Ranskalainen valokuvaaja ja katutaiteilija JR keskusteli ystäviensä kanssa Israelin ja Palestiinan konfliktista. Kesken kaiken hän tajusi, ettei kukaan läsnäolijoista tuntenut yhtään sikäläistä.
”Vaikka ihmisillä ei olisi minkäänlaisia siteitä Lähi-itään, konfl iktin jatkuva uutisointi tekee heistä sen osallisia”, JR pohtii puhelinhaastattelussa. Hän ei esiinny koskaan omalla nimellään ja kasvoillaan, koska ei halua henkilönsä varjostavan töitään.
Muistelemansa keskustelun jälkeen hän päätti matkustaa ensi kertaa paikan päälle ja nähdä kaiken omin silmin. Yhteistyökumppaninsa, myös pelkällä etunimellä esiintyvän Marcon kanssa JR kiersi kaksi viikkoa Palestiinaa ja Israelia. Matkan aikana miehet tulivat samaan tulokseen: rajan eri puolilla asuvat ihmiset ovat kovin samanlaisia, kuin eri perheissä kasvaneita kaksosia.
Niin syntyi valokuvaprojekti nimeltä Face2Face.
Matkansa aikana JR ja Marco kuvasivat samassa ammatissa toimivia ihmisiä Palestiinan ja Israelin erottavan turva-aidan molemmilla puolilla. He tekivät kuvista valtavia julisteita ja liimasivat niitä pareittain seinille molemmille puolille aitaa.
”Kun kuvat ovat yhdessä, on mahdotonta sanoa kuka on kuka ja miltä puolelta aitaa ihmiset ovat kotoisin. Katsoja näkee vain ihmisiä nauramassa ja nauraa itsekin”, JR sanoo.
Kuvat on otettu suorastaan kiusallisen läheltä. JR:n mukaan median perinteisesti käyttämä pitkä linssi etäännyttää kohteestaan, kun taas hän tahtoi päästä kuvatta viaan mahdollisimman liki. Hän pyysi malleja katsomaan kameraan, jotta he voisivat katsoa kadulla kuvia ihmetteleviä ihmisiä suoraan silmiin.
Monista epäilyistä huolimatta projekti oli helppo toteuttaa.
”Kaikki kysyivät menisimmekö vain ihmisten puheille ja sanoisimme, että nyt voisit irvistää, me teemme ilmeestäsi valtavan kuvan ja kiinnitämme sen aitaan. Juuri niin me sitten teimme.”
Jokainen kuvattavaksi pyydetty suostui kameran eteen.
”He vain tahtoivat, että autamme korjaamaan heistä syntyneet väärät mielikuvat.”
Puolueettomuuttaan vaaliakseen JR ei hakenut yhdeltäkään osapuolelta lupaa projektilleen. Kun julisteita kiinnitettiin turva- aitaan, Palestiinan puolella kaikki sujui hyvin. Israelissa armeija ilmestyi paikalle. Läsnä oli kuitenkin niin paljon toimittajia, etteivät sotilaat päässeet lähellekään julisteita liimaavia miehiä.
”Face2Face on mediakriittinen projekti, mutta sai kuitenkin paljon apua medialta”, JR hykertelee. ”Mediaväestä tuli osa performanssia ja siten osa koko projektia. Ilman heitä se ei olisi onnistunut.”
Oona Juutinen
Kuva Face2Face
