Maailmassa on virhe: Miksi lapsen saaminen voi pienentää asumisen tukea?
Lapsen saanut opiskelija saa pahimmassa tapauksessa vähemmän tukea kuin ennen lapsen syntymää.
Kun opiskelija saa lapsen, hän ja hänen asuinkumppaninsa eivät enää saa opintotuen asumislisää vaan yleistä asumistukea. Tulot alentavat asumistukea nopeammin kuin asumislisää. Asumistuki pienenee, jos äidin ja hänen kumppaninsa yhteistulot tai etuudet ylittävät 735 euroa. Pienituloisenkin perheen asumistuki voi jäädä pienemmäksi kuin kaksi asumislisää ennen lapsen saamista. Onko opiskelijaperheille laskettu pienemmät asumiskulut kuin opiskelijoille, pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kelan eläke- ja toimeentuloturvaosastolta?
Ei, sillä yleisessä asumistuessa huomioidaan suuremmat asumismenot kuin asumislisässä. Asumistuki ei kuitenkaan yksiselitteisesti pienene, voi käydä toisinkin päin. Tuki riippuu aina tuloista, asuinkunnasta, vuokrasta sekä asunnon ja perheen koosta. Määrän alennus voi myös tasoittua, kun tukea saa 12 kuukautta asumislisän yhdeksän kuukauden sijaan. On toki hölmöä, että tuki voi yhtäkkiä pienentyä, vaikka menot lapsen syntyessä kasvavat.
Vähintäänkin hölmöä. Mitä asialle voisi tehdä?
Vaihtoehtoja on kaksi. Pysytään asumislisässä ja korotetaan sitä lapsen perusteella tai tehdään asumisen tukijärjestelmiin isompi remontti. Isoin kysymys on, että miksi tässä valtakunnassa on niin monta eri tukijärjestelmää. Eläkkeensaajilla on vielä omansa. Riittäisi, että kaikkien pienituloisten asumista tuettaisiin samalla tavoin. Kelan virallinen kannanottokin on, että asiaa pitäisi yksinkertaistaa.
Ensisynnyttäjien keski-ikä myös nousee jatkuvasti. Pitäisikö ilmiöön puuttua suurentamalla opiskelijalapsiperheiden saamia tukia?
Jos pitää vastata kyllä tai ei, vastaan kyllä. Opintotuessa oli ennen lapsikorotus, joka poistettiin 1990-luvun alussa. Silloin painotettiin lapsilisiä, mutta nyt ajattelutapa on muuttunut. Opintotuissa pitäisi muistaa lapsiperheiden erityistilanne. Halvinta olisi nostaa tulorajoja lasten perusteella, mikä ei maksaisi valtiolle juuri mitään.
Johanna Pohjola
Ilpo Lahtinen esittää, että yleinen asumistuki voi olla suurempi kuin kaksi asumislisää. Tämä väite vaatii minusta selvennystä.
Yleiseen asumistukeen lasketaan jokaisen lapsen osalta lapsikorotus. Näin ollen kolmen tai useamman lapsen perhe voi saada yhtä suurta tai jopa suurempaa asumistukea kuin kaksi yhdessä asuvaa lapsetonta opiskelijaa. Jos kuitenkin ajatellaan tilanne, jossa yhden lapsen opiskelijalapsiperhe asuu normaalihintaisessa asunnossa (vuokra yli 500 euroa), ja jossa toinen perheen jäsen ei opiskele, laskee asumistuki aina vähintään sadalla eurolla. Myös jokainen perheen (joko isän tai äidin) tienaama euro laskee tukea. Opiskelijat puolestaan saavat tienata hieman, ilman että mikään heidän nauttima tuki laskisi. Mielenkiintoista tilanteessa on se, että opiskelijaäiti ei saa enää opiskelijan asumislisää, vaikka aloittaisi opinnot uudestaan. Perheen asumislisä lasketaan siis aina yleisen asumistuen mukaan, joka siis pienien ja vähätuloisten opiskelijaperheiden osalta jää melkein jokaisessa tapauksessa pienemmäksi kuin kahden lapsettoman yhdessä asuvan opiskelijan yhteenlasketut asumislisät.
Ystävällisin terveisin,
Jarkko.
Asiassa on tosiaankin parantamisen varaa! Asia ei ole vieläkään muuttunut.
Itse asun taloudessa jossa on kaksi opiskelijaa ja yhteinen lapsi. Lapsen synnyttyä ja tulojen ollessa samoina asumisen tuki vuositasolla on enää 39,5% vanhasta. Ja voin kertoa ettei se lapsilisä kata tätä välisummaa. Enempääkään ei voi oikein tehdä töitä kun asumistuki pienenisi entisestään. Vähempääkän ei voi tehdä koska ei olisi varaa ruokaan (tosin ei ole tällä hetkelläkään).
Niin onhan tämä sitä kannustusta jolla pyritään saamaan lapsia entistä nuorempina.