Kaapissa

T:Teksti:

Lusakalaisen Millennium-kylän portilla eteen tulee pieni ongelma: meillä ei ole haastateltavamme koko nimeä, eivätkä konetuliasein aseistetut vartijat löydä listoistaan edes mitään vastaavaa. Soitan apua, ja kuulen taas uuden nimen. Pian ovi aukeaa.
    Chivuli Riva Ukwimi, 27, kävelee hymyillen vastaan. Hän ohjaa meidät taloon, joka näyttää pieneltä kerrostalolta mutta on korkeahuoneinen omakotitalo.
    ”Homous on täällä nykyään hyväksyttävämpää kuin ennen. Ihmiset ajattelevat, että homot ovat sairaita, mutta he antavat meidän olla, kunhan emme itse provosoi ja tuo homouttamme liikaa esiin”, Ukwimi sanoo. Hän laittaa stereoihin klassista musiikkia.
    Homoseksuaalisesta teosta voi saada Sambiassa 14 vuotta vankeutta, eikä Britannian siirtomaavallan aikaista lakia olla muuttamassa. Ukwimin mukaan lakia ei kuitenkaan sovelleta käytännössä. Jos joku menee valittamaan poliisille miehen koskeneen häntä sopimattomalla tavalla, poliisi naureskelee ja pyytää todisteita.
    ”Homous sinänsä ei ole laitonta, ja miten homoseksuaalisesta teosta jäisi kiinni?” Ukwimi kysyy ja virnistää.
    Kuvaavaa on, että Ukwimin mukaan maan pääkaupungissa Lusakassa on kolme homobaaria, mutta jos ne nimeäisi homobaareiksi, omistaja pidätettäisiin.

Ukwimi tuli kaapista jo opiskeluaikoinaan. Opiskelukaverit tiesivät homoseksuaalisuudesta, samoin professorit. Tiedosta ei ollut hänen mukaansa haittaa. Ukwimi opiskeli biologiaa ja biokemiaa ja valmistui vuosi sitten.
    Kotona kertominen oli vaikeampaa.
    ”Isä sanoi minulle jo kun olin lapsi, että älä kävele ja puhu noin, ole kuin mies.”
    Hän ei ole kertonut suvulleen suoraan vieläkään, mutta uskoo perheensä tietävän ja hyväksyvän.
    Sambiassa suku on tiivis yksikkö, ja jos ihminen ei ole naimisissa tietyn ikäisenä, suku puuttuu asiaan. Täti pyytää hänet kylään ja alkaa kysellä, missä vika.
    Ukwimin nuoremmalla veljellä on jo kaksi lasta, ja täti on siksi huomautellut isoveljelle naimattomuudesta. Viime aikoina hänen on kuitenkin annettu olla. Ukwimi on silti melkoinen poikkeustapaus: opiskellut, matkustellut ja ilmeisen varakas. Hän on asunut Botswanassa ja Etelä-Afrikassa.
    Etelä-Afrikka on seksuaalivähemmistöjen aseman suhteen edelläkävijä ja on houkutellut homoja ja lesboja koko eteläisestä Afrikasta. Maan korkein oikeus määräsi vuosi sitten parlamenttia muuttamaan maan avioliittolakia joulukuun alkuun mennessä niin, että homoparit saisivat samat oikeudet kuin heterotkin.
    Asennemuutos tihkuu hitaasti myös pohjoiseen ja Sambiaan. Lusakan slummeissa ja maaseudulla tilanne on Ukwimin mukaan paranemaan päin.
    ”Ihmiset näkevät homoja satelliitti-tv:ssä ja ulkomaalaisissa lehdissä ja alkavat jo tietää, että ilmiö on olemassa.”
    Sambiassa on perinteisesti uskottu, että homous on valkoisten mukanaan tuoma sairaus.
    ”Ja jos joku musta onkin homo, ajatellaan, että hänellä on täytynyt olla valkoinen poikaystävä.”

On silti selvää, että homot pelkäävät muiden ajatuksia ja reaktioita. Afrikkalaisilla homosivustoilla on Sambiasta vain Ukwimin yhteystiedot, siis anonyymi sähköpostiosoite, ei muuta. Maan ainoa homojärjestö Legatra yritettiin rekisteröidä ensimmäisen kerran vuonna 1998, mutta turhaan.
    Lesbous on maassa vielä suurempi mysteeri. Korkeasti koulutetut ja paljon matkustelleetkin nuoret kertovat vakavissaan, että heistä lesbous johtuu naisten pettymyksistä miessuhteissa.
    Sambia on kristitty maa, ja se on Ukwimin mukaan yksi syy siihen, että homous on vaikea asia. Ajatellaan, ettei sitä voi hyväksyä, koska Raamatussakin sanotaan, että tällaiset suhteet ovat väärin. Useat myös uskovat, että homous tarttuu.
    Moni homo meneekin Sambiassa naimisiin vastakkaisen sukupuolen kanssa, koska silloin saa olla rauhassa. Ihmiset ajattelevat, ettei naimisissa oleva ja lapsia hankkinut voi olla homo.
    Ukwimi kertoo tarinan tuttavastaan, joka on naimisissa ja jolla on lapsia. Pariskunta käy kirkossa, ja vaimo vaikuttaa onnelliselta. Mies vierailee kuitenkin jatkuvasti homobaareissa iskemässä uusia poikia.
    ”Jos on naimisissa, ei voi olla vakituisessa suhteessa, vaan pitää iskeä yksi kumppani silloin toinen tällöin. Se on vaarallista, koska meillä on niin paljon hiviä.”
    Sambiassa noin joka viidennellä tai joka kuudennella on hiv.

Köyhien määrä on lisääntynyt maassa jatkuvasti erityisesti aidsin ja voimakkaan yksityistämisen aiheuttaman työttömyyden takia. Monet homot ovat hyvin menestyneitä, ja monet nuoret miehet niin epätoivoisia, vailla työtä ja toimeentuloa, että aloittavat suhteen homomiesten kanssa saadakseen rahaa. Samoin tekevät monet nuoret naiset aloittaessaan suhteen vanhempien miesten kanssa.
    ”Nuori poika saa rakastajaltaan rahaa ja pääsee rahalla tyttöystävänsä kanssa vaikka elokuviin. Tyttö ei tiedä, mistä raha tulee.”
    Ukwimi on joka tapauksessa toiveikas.
    ”Perustuslakia muutettiin hiljattain, ja kuulin, että siinä oli ehdotettu homouden laillistamista. Eihän se läpi mennyt, mutta ministerit matkustelevat paljon ja näkevät, mitä muualla tapahtuu. Kymmenen vuoden kuluttua tämä maa on toisenlainen.”

Elina Venesmäki
Kuvat Jukka Huhta

Lisätietoa seksuaalivähemmistöistä Afrikassa www.mask.org.za.