Kävin Ruotsin Tornionlaaksossa. Tapasin erittäin kotiseuturakkaita ihmisiä, jotka puhuivat lakkaamatta tornionlaaksolaisesta identiteetistään.
Kirjailija Mikael Niemi on Ruotsin Tornionlaakson tunnetuin edustaja, ja toisaalta tunnettu juuri tornionlaaksolaisuudestaan. Hän kertokoon, mitä tornionlaaksolainen identiteetti käytännössä tarkoittaa:
”Meänkieli on tietenkin tärkeä osa tornionlaaksolaisuutta. Jo muutama meänkielinen sana ruotsinkielisen puheen seassa kertoo, että puhuja on meikäläisiä. ”
Kun Niemi puhuu ruotsalaisista, hän tarkoittaa eteläruotsalaisia, ei tornionlaaksolaisia. Kun hän menee etelän kaupunkeihin, hän sanoo menevänsä Ruotsiin.
Niemen mukaan tornionlaaksolaiset ovat ”sielultaan suomalaisia”.
”Me olemme metsäihmisiä. Fennougrilainen kansa tulee Aasian, Venäjän ja Siperian metsistä. Ruotsalaiset tulevat etelästä, aivan toisenlaisesta kulttuurista.”
Niemen suomalainen puoli ilmenee siten, että hän viihtyy yksin metsässä.
”Jos ruotsalaiset näkevät toisensa metsässä, he kokoontuvat yhteen ja alkavat puhua. Suomalaiset haluavat olla yksin ja hiljaa.”
Niemi kertoo ylpeänä, että myös hänen lapsistaan tulee metsäihmisiä. Hän aikoo opettaa pojilleen samat metsässä selviytymisen ikivanhat opit kuin hänen isänsä opetti hänelle. Myös helsinkiläinen toimittaja, joka lienee kadottanut suomalaisen sielunsa, saa pikakurssin.
”Jos huomaat olevasi eksyksissä metsässä, ensimmäinen tehtävä on keittää kahvit. Ei saa mennä paniikkiin, vaan pitää istua alas ajattelemaan.”
Tornionlaaksosta kerrotaan lisää sivuilla 13-15.
Joanna Palmén
