Lihallista toiveajattelua
Koeputkiliha pelastaa maailman - Yhdysvaltalaisten
avaruustutkijoiden unelmissa.
Esitän vegaaniliiton Elina Särkelälle
kysymyksen, mitä hän ajattelisi
lihasta, joka olisi kasvatettu synteettisesti
laboratoriossa, tappamatta tai
satuttamatta eläintä.
Vastakysymys tulee nopeasti.
"Olisiko se kuitenkin tehty elävän
eläimen soluista?"
Kyllä se olisi.
Tuoreessa Tissue
Engineering -tiedelehdessä
julkaistussa
artikkelissa kerrotaan,
kuinka Yhdysvaltain
avaruushallinto NASA:
n tiedemiehet ovat
onnistuneet kasvattamaan
pienen määrän lihaa laboratoriossa.
Artikkelin mukaan lehmän tai
vaikkapa kanan yksittäinen lihassolu
voidaan jakaa tuhansiin uusiin soluihin,
joista voidaan kasvattaa uutta lihaskudosta.
Näin tehtiin NASA:n kokeilussa, jonka
tarkoituksena oli löytää ratkaisu astronauttien
ravinto-ongelmaan pitkien
avaruusmatkojen aikana.
Artikkeli panee pohtimaan. Toistaiseksi
lähikaupoissamme myydään
oikean teuraseläimen palasia. Kaupataanko
siellä jonain päivänä synteettisesti
tuotettua lampaan-, naudan- tai
possunlihan makuista laboratoriolihaa?
Sellaista, jonka koostumus ja ravintosisältö
vastaavat aitoa pihvikarjaa?
Koeputkilihaa voidaan myös muokata
ja parannella. Esimerkiksi haitallinen,
kolesterolia lisäävä OMEGA6-rasvahappo
voitaisiin laboratoriopihvissä
korvata
terveysvaikutteisella
OMEGA3:lla.
Kuulostaa hieman
liian hyvältä ollakseen
totta. Olisivatko maailman
ruoantuotanto-
ongelmat todella
viimein ratkaistu? Ja
vielä lihan, tuon vegaanien kirosanan
avulla?
Molekyylibiologian professori Kari
Keinänen Helsingin yliopistosta huokaisee
ensin syvään puhelimeen ja naurahtaa
sitten kevyesti.
"Että mitä? Koeputkilihaa?"
Verkkoartikkelin luettuaan Keinänen
naurahtaa taas.
"Täytyy sanoa, että kyllä tuo huuhaalta
vaikuttaa. Sellaista jossittelua, että
jos tämä ja tämä asia osattaisiin tehdä,
niin voitaisiin ehkä saada aikaiseksi
tuommoista. Jos maailman ruoantuotanto
halutaan pelastaa biotekniikan
avulla, kannattaa satsata ennemmin
kasveihin."
Keinänen kertoo, kuinka biotekniikan
avulla voidaan manipuloida kasveja
esimerkiksi lisäämällä ravintokasveihin
vitamiineja. Lihaskudoksen kasvattaminen
on hänen mielestään mahdotonta,
sillä vastaan tulee liian monta ongelmaa,
joita biotekniikka ei vielä kykene
ratkaisemaan.
"Ja olisihan se taloudellinenkin mahdottomuus,
ajattele nyt."
Keinolihaa ei ole näköpiirissä. Harmi,
sillä Elina Särkelä on tullut siihen
lopputulokseen, ettei koeputkilihan
syöminen olisi hänestä mahdoton
ajatus.
"Se ei vaikuta epäeettiseltä. Toisaalta
voisin kuvitella, että ruoantuotannon
muuttuessa noin synteettiseksi ihmiset
alkaisivat korostaa ja kaivata luonnonmukaista
ruokaa ja pysyttelisivät kuitenkin
kasvissyöjinä", hän pohtii.
Vielä ei siis ole aika juhlia maapallon
pelastumista. Koeputkilihaa on mahdollista
tuottaa pieniä määriä, esimerkiksi
juuri astronauttien avaruusravinnoksi,
mutta massatuotanto on todellisuutta
vain tieteiskirjallisuudessa.
Meri Iisalo
|