Shinsuke Ikeda, 22, opiskelee taloustiedettä Kioton teollisessa yliopistossa. Ikeda kertoo tulleensa yliopistoon tulevaisuutensa takeeksi. ”Jos Japanissa haluaa hyvän toimeentulon, on käytävä yliopisto. Sen käynyt saa varmasti työpaikan.”
Ikedalle opiskelu merkitsee lähinnä kampuksella roikkumista. Yliopistolle tullaan tapaamaan kavereita ja miettimään miten kuluttaa loppupäivä.
Yliopisto-opiskelu kestää Japanissa yleensä neljä vuotta. Jos kahdeksassa vuodessa ei saavuta vaadittavaa 128 opintosuoritusta, saa kenkää. Opiskelun viivästyminen on kuitenkin harvinaista. Neljän vuoden tavoitteessa on helppo pysyä mukana. Ikeda ei tunne ketään, jolle tavoite olisi osoittautunut ylivoimaiseksi.
”On niitäkin, jotka haluavat oikeasti opiskella, mutta he ovat vähemmistö. Suurin osa on tullut pitämään hauskaa. Opiskelijoilla on melkein liikaa joutoaikaa. Ei tiedä mihin sen kuluttaisi. Käymme syömässä, pelaamme biljardia ja klubbailemme.”
”Arvosanoja ja opintoviikkoja saa, kunhan käy paikalla. Vaativat opettajat teettävät tenttejä. Yliopiston viereisessä kirjakaupassa myydään preppausvihkosia. Kun ne lukee, ei kirjoja tarvitse välttämättä avata. Monet aineet olivat lukiossa vaikeampia”, Ikeda tunnustaa.
Pelkkää huvia ei opiskelijankaan elämä ole. Ikeda paiskii opiskelun ohella töitä Panasonicin tehtaalla. Vaikka vanhemmat maksavat Ikedan noin 36 000 markan lukukausimaksun, vuokran ja huvit hän joutuu maksamaan itse. Välttämättömästä hänen ei koskaan ole tarvinnut tinkiä.
Eliittiyliopistot vetävät väkeä
Ikedan koulu, Kioton teollinen yliopisto, on hieman keskitasoa arvostetumpi yksityinen oppilaitos. Keskitason yläpuolella ei vielä paljon tuule, sillä osa Japanin yliopistoista luokiteltaisiin Suomessa ammattikouluiksi. Opiskelun laatu riippuu yliopistosta. Eliittikouluihin on kova hinku. Pääsykokeisiin osallistuneista Kioton teolliseen yliopistoon hyväksytään noin 20 prosenttia.
Pääsykoekirjat ovat samat kaikkiin yliopistoihin. Kovatasoisten yliopistojen kokeet ovat usein eri päivinä, mutta kokeeseen osallistuminen maksaa yli tuhat markkaa. Edes Japanissa ei kaikilla opiskelijoilla ole varaa moneen koitokseen.
Yliopistot ovat Japanissa liiketoimi. Lukukausimaksut ovat hirmuisia lukuunottamatta valtion yliopistoja, joiden maksut jäävät puoleen yksityisistä laitoksista. Maksuista voi tulojen perusteella saada alennusta. Valtion yliopistot ovat yleensä ainoa mahdollisuus vähävaraisille.
Kovimmat nimet Japanin yliopistomarkkinoilla ovat Tokion yliopisto ja Kioton yliopisto. Jo oppilaitosten nimet herättävät kunnioitusta. Sanotaan, että Tokion yliopistosta päässeet voivat vapaasti valita mieleisensä työpaikan
Akiko Masada, 22, opiskelee kirjallisuustiedettä Kioton yliopistossa. Hän ei kiellä puheita eliitistä, mutta huomauttaa, että kaikki Kioton yliopistossa eivät tähtää korkeisiin asemiin. Osalle opiskelu on intohimo. Masada kuuluu tähän joukkoon ja aikoo tutkijaksi.
Eliittiyliopisto ei tarkoita välttämattä laadukasta opiskelua, Masada kertoo. Kioton yliopistossakin pääsee vähällä jos haluaa. Töitä haettaessa arvosanat eivät merkitse mitään. Riittää, että on valmistunut.
”Tähän saakka on ollut varmaa, että jos on käynyt Kioton yliopiston, on saanut hyvän työpaikan. Tulevaisuudcssa se ei enää ole itsestään selvää.”
Kyllä naisilla on helppoa
Tutkijaksi aikovan Masadan on paiskittava lujasti töitä. Ahkeruus ei välttämättä riitä. Japani on miesten maailma, ja miehet ovat etusijalla työtä haettaessa. Masada pitää miesten etusijaa itsestäänselvänä mutta huomauttaa, että naisten asemaan ollaan alettu kiinnittää huomiota.
”Toissa vuonna kirjallisuustieteen laitoksella paljastui laaja ahdistelutapaus. Sitä puitiin pitkään valtakunnan lehdissä. Yliopiston oli pakko puuttua asiaan. Uskon, että asemamme paranee ajan myötä.”
Tasa-arvo on kaukana akateemisesta Japanista. Masada ymmärtää naisena kysymyksen, mutta Ikedaa puheet naisten asemasta ihmetyttävät. ”Miehethän ovat pätevämpiä. Ja sitäpaitsi, ei naisten tarvitse tehdä mitään, koska he voivat elää miehen siivellä. Naisilla on helppoa.”
Teksti ja kuva Heikki Valkama
